Jani Roman

Mitä ajatuksia Dialogiin –blogista herää, Kari Tervonen?

In Uncategorized on 22 kesäkuun, 2009 at 8:45 am

Marko Parkkinen kutsui Kari Tervosen mukaan Dialogiin. Marko taas on blogin ylläpitäjän, Janin Romanin mukaan kutsuma.

Kari on Kuulas Millward Brownin strategiajohtaja. Kuulas on kesäkuussa 2005 Taivas-ryhmään perustettu tutkimusyritys. Marko esittää haasteensa näin:

Kari Tervonen on korkeasti arvostamani liike-elämän ajattelija, jolta haluaisin avoimesti kysyä ajatuksia, mitä tämä nettisite herättää?

Kari, toivotan Sinut lämpimästi tervetulleeksi mukaan tähän dialogiketjuun! Tämän dialogiketjun tarkoituksena on synnyttää oivalluksia, näkökulmia ja ihmetystä niin dialogisuudesta kuin kunkin omasta työaiheesta. Ajatusten inspiraationa voi olla myös blogissa olevat aiemmat kirjoitukset. Jätän siis vapausasteita pohdintaan.

Koska tämä on nimenomaan ketju, niin pyytäisin sinua vielä nimeämään yhden henkilön, jonka haluaisit kutsua mukaan Dialogiin. Millaista avauskysymystä ajattelit hänelle voivan heittää?

  1. Markkinointiviestinnän teho on pitkälti sidottu sen kykyyn synnyttää dialogia.

    Henkilökohtaisessa myyntityössä dialogisuuden yleisin este on kuuntelun puute; asiakkaiden tarpeiden kartoituksen ja tyydyttämisen sijaan myyjä keskittyy oman tuotteensa teknisten ominaisuuksien esittelyyn.

    Suoramarkkinoinnissa dialogisuus perustuu usein aiemman asiakashistorian tunnistamiseen; ja tämän päälle tilannetajuisesti rakennettuun suoraviivaisuuteen.

    Mediamainonnassa dialogisuus perustuu usein vahvaan samaistumisen tunteeseen

    Verkkomarkkinoinnin monissa lajeissa kaikki ylläkuvatut keinot ovat enemmän tai vähemmän mahdollisia – tosin yleensä kaikki niistä hukataan. Voi todeta, että verkkomainonta kaikissa muodoissaan ei ole sanottavasti kyennyt lisäämään mainonnan dialogisuutta.

    Sisäänrakennetun markkinoinnin = palveluasioimisen dialogisuus on lisääntynyt mittavasti; esimerkiksi pankki- ja matkailualat eivät enää ole niin kuin joskus ennen. Kanta-asiakasjärjestelmät ovat kehittyneine sovelluksineen edistäneet markkinoinnin dialogisuutta radikaalillakin tavalla.

    Viimeisen kymmenen vuoden aikana dialogia on markkinoinnissa enenevässä määrin käytetty sekä oman perustarjooman että massaräätälöityjen ratkaisujen luomiseen.

    On kuitenkin helppo olla samaa mieltä C.K. Prahaladin kanssa siitä, että yritykset ovat maksimissaan puolivälissä asiakaslähtöisten toimintamallien tiellä. Kyynisesti
    voi todeta, että monissa tapauksissa dialogin teatterit pystytetään osaksi markkinointiviestintää lukittujen kehityssuunnitelmien päälle.

    Dialogissa aloittaja säätää seuraavan kommentin tyylilajia; ja tässä tapauksessa jatkoin mahtipontisella torvensoitolla.

    Kun keskustellaan dialogista dialogin muodossa, kutsuisin seuraavaksi kommentoijaksi Avaus Consultingin Kim Weckströmin, jota pidän visionäärinä ja edelläkävijänä vuorovaikutteisen viestinnän saralla Suomessa. Kim on toteuttanut kaikissa mahdollisissa muodoissa paremmalle dialogille rakentuvia tuoteratkaisuja kahdenkymmenen vuoden ajan.

  2. […] kirjoitus) tai yksi puhuu ja toinen vastaa (kaksinapainen malli, vrt. myös Marko Parkkisen tai Kari Tervosen kirjoitus). Tämä muutos on hämmentävä, sillä sisältö syntyy sekä vuorovaikutuksessa että […]

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: